Puoluekokous 2017: Tuomo Liljenbäckin puhe

Aika loppuu

Julkaisemme  tällä viikolla Viitteen jäsenten 18-19.6. pitämiä puoluekokouspuheita. Tuomo Liljenbäckin puhe (myös Tuomon blogissa) esitti yhden helpon kysymyksen, ja yhden Vihreille äärimmäisen vaikean kysymyksen.

Hyvä vihreä puoluekokousväki!

Onko ilmastonmuutos suurin ja todennäköisin ihmiskunnan haasteista?

Olemmeko valmiit hyödyntämään kaiken osaamisemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen lienee ilmeinen, mutta toisen kysymyksen kohdalla epäröimme.

Tarvitsemme vähäpäästöistä energiaa, mikäli haluamme ylläpitää nykyisenkaltaista elämäntapaamme ja hyvinvointia. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi meidän tulee huomioida energiantuotannon vaikutus biodiversiteettiin. Meneillään olevan ihmisen aiheuttaman kuudennen sukupuuttoaallon on arvioitu hävittävän noin 100 000 lajia vuodessa. Luonto kyllä varmasti selviää ajan myötä kuten aiemminkin, mutta entä ihminen ja sivilisaatiomme?

Ei ole ongelmatonta tapaa tuottaa energiaa. Tuotantolaitokset vaativat tilaa, ja tuo alue on pois luonnolta, luonnon monimuotoisuudelta. Kun tarkastellaan tuotantotapojen ympäristöystävällisyyttä, voidaan katsoa tuotetun tehon suhdetta vaadittuun pinta-alaan. Biomassalla tuo luku on alle watti per neliömetri. Tuulella päästään muutamaan wattiin, aurinkopaneeleilla lähemmäs kymmentä. Räjähtävän lepakon tehoa en tiedä, jos sellaisia edes olisi. Hiilellä ja maakaasulla lukema on muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen. Ydinvoimalla se on suurin, keskimäärin 4000 wattia per neliömetri.

Hyvä puoluekokous, ilmastonmuutos tulee torjua nyt. Meillä ei ole aikaa jäädä odottamaan tulevaisuuden teknologioita. Toimivia keinoja on jo olemassa.

Puoluekokous 2017: Petteri Rädyn puhe

Ei pikkusormea pirulle

Julkaisemme  tällä viikolla Viitteen jäsenten 18-19.6. pitämiä puoluekokouspuheita.  Petteri Räty vastusti puheessaan massavalvontaa

Arvoisa puoluekokous,

Otan kantaa valmistelussa olevan tiedustelulainsäädännön tietoliikennepuoleen, kun se on opintojen ja työn kautta tuttua. Esityksessä tietoliikennetiedustelusta ehdotetaan rakennettavaksi järjestelmä, jossa tieliikenneverkoista tietyin hakuehdoin ohjataan liikennettä viranomaisille. Tästä tulee tiedostaa, että järjestelmän rakentamisen jälkeen siirtyminen massavalvontaan on lainsäädännöllinen eikä tekninen kysymys. On triviaalia muuttaa hakuehdot niin, että kaikki liikenne ohjautuu viranomaisille. Passilain sormenjälkirekisterin yhteydestä tiedämme, että ainakin osalla viranomaisista on halua hyödyntää tekniset valmiudet täysimääräisesti sen jälkeen, kun järjestelmä on luotu. Vaikka tunnistan kyseessä olevan kaltevan pinnan argumentti, kokemukset maailmalta puhuvat riskin todellisuudesta. NSA on stereotyyppinen esimerkki, mutta Euroopassa ongelmia on samalla tavalla. Briteissä GCHQ valvoo liikennettä ja poliittisessa keskustelussa on säännöllisesti ehdotuksia salausmenetelmien heikentämiseksi.

Tietoliikenteen valvonnan yhtenä oikeutuksena on esitetty, että rikolliset eivät ole riittävän osaavia suojatakseen liikenteensä. Argumentti toimii myös toiseen suuntaan. Jos rikolliset eivät suojaa liikennettään, tulee sama oletus tehdä myös tavallisille kansalaisille. Näin punnittavaksi tulee kaikille tasaisesti aiheutuva kustannus alentuneesta yksityisyydestä tiedustelulla mahdollisesti estettyjä tapahtumia vastaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaaka kallistuu selvästi yksityisyydensuojan nykytason säilyttämisen puolelle. Perustuslainsuojan murtamiseen tulee siis suhtautua skeptisesti. Vähintään on pidettävä huolta, että kuten Martin Scheinin lausunnossaan esittää, tulee massavalvonnan kielto kirjattua suoraan perustuslakiin.

Ei anneta pirulle pikkusormea, se vie koko käden.

Kiitos.

Puoluekokous 2017: Mikko Kiesiläisen puhe

Toimivat työmarkkinat ovat välttämättömyys

Julkaisemme  tällä viikolla Viitteen jäsenten 18-19.6. pitämiä puoluekokouspuheita. Mikko Kiesiläisen puhe (myös Mikon US-blogissa) käsitteli työmarkkinoita

Kuluvalle vuodelle ennustetusta talouskasvusta huolimatta Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Matalaa työllisyysastetta ja julkisen talouden kestävyysvajetta ei saada korjattua ilman talouden rakenteellisia uudistuksia.

Jotta Vihreät voivat jatkaa kasvuaan pääministeripuolueeksi, meidän täytyy pystyä artikuloimaan vihreä vaihtoehto talouspolitiikkaan, joka perustuu tieteeseen ja luo edellytykset kestävälle kasvulle.

Keskeisin kysymys on työmarkkinoiden uudistaminen.
Työmarkkinoiden toimivuus on avainasemassa maahanmuuttajien integraation onnistumisessa. Kuten Bengt Holmström totesi viime viikolla “On edesvastuutonta päästää maahanmuuttajat maahan ja estää heitä tekemästä töitä”

Toimivat työmarkkinat ovat parasta eriarvoisuuden torjuntaa. Mitä useampi on töissä, sitä enemmän meillä on resursseja huolehtia niistä jotka eivät siihen itse pysty.

Toimivat työmarkkinat ovat välttämättömyys julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi. Ikääntyvän väestön asettama paine julkiselle taloudelle tulee kasvamaan seuraavat kymmenen vuotta ja nyt jo on nähty että leikkauspolitiikan tie on kuljettu loppuun.

Meidän tulee valmistella vihreä vaihtoehto talouspolitiikkaan joka vastaa näihin kysymyksiin ja tarjoaa työtä ja hyvinvointia kaikille suomalaisille.