Vastine: Viite jakaa Vihreät perusarvot ja toivottaa kaikki tervetulleeksi

Vihreiden puheenjohtajaehdokas Mika Flöjt ilmoitti suhtautuvansa kriittisesti Osmo Soininvaaraan sekä Tieteen ja teknologian vihreät – Viite yhdistykseen (Iltalehti 5.6.). Flöjt epäilee, jaammeko puolueen perusarvot.

Epäilyille ei onneksi ole mitään syytä. Vihreiden perusarvoja ovat periaateohjelmaamme kirjatut vastuu, vapaus ja välittäminen, jotka varmasti kaikki Viitteen ja muiden vihreiden yhdistysten jäsenet jakavat.

Viite ajaa erityisesti tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa. Mielestämme tieteen asemaa tulisi parantaa ja uskomme että teknologian merkitys yhteiskunnissa tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Viite on esimerkiksi laatinut tiedepoliittisen ohjelman ja järjestämme säännöllisesti tapahtumia, joissa keskustellaan eri teknologioiden kehittymisen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Kaikille Vihreille ilmastonmuutoksen torjunta on toivottavasti yksi keskeisimpiä toimintaa ajavia periaatteita. Keinojen suhteen on erilaisia näkökulmia ja hyvä niin. Vihreiden viime puoluekokouksessa hyväksytyn strategian mukaisesti vähennämme Vihreissä yksimielisyyden vaatimusta. Erilaiset näkökulmat tekevät liikkeestämme rikkaamman ja vahvemman.

Toivotamme sekä Mika Flöjtin että muut toiminnastamme kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi mukaan tutustumaan Viitteeseen.

Teemu Meronen
Puheenjohtaja
Tieteen ja teknologian vihreät – Viite ry

Vastineemme on julkaistu Iltalehdessä

Tieteen ja teknologian vihreät päivitti periaateohjelmaa ja esittää Kaisa Hernbergiä Vihreiden varapuheenjohtajaksi

Tieteen ja teknologian vihreät – Viite – esittää Kaisa Hernbergiä Vihreiden varapuheenjohtajaksi. Hernberg on viiteläinen yrittäjä ja vihreä kaupunginvaltuutettu Helsingistä. Hän johti Vihreiden strategiatyöryhmää vuosina 2015 ja 2016. Pitkän linjan yrittäjänä ja sijoittajana Hernberg kehittäisi erityisesti puolueen talous- ja elinkeinopolitiikkaa.

Viite päivitti kevätkokouksessaan sunnuntaina 23.4. myös periaateohjelmaansa. Ohjelmassa päivitettiin erityisesti ihmistieteellistä näkökulmaa ja painotettiin teköälyn, automatiosaation ja robotisaation tärkeyttä.

“Politiikassa on tärkeää tunnistaa, mikä merkitys arvoilla, tunteilla ja faktoilla on päätöksentekotilanteissa. Tässä tutkimustieto voi auttaa demokraattista prosessia”, kommentoi Viitteen puheenjohtaja Teemu Meronen.

“Poliittisen järjestelmän ja lainsäädännön tulee seurata teknologian kehitystä riittävän nopeasti, jotta uusia innovaatioita voidaan hyödyntää ja rakenteelliset muutokset eivät johda esimerkiksi eriarvoisuuden kasvuun”, Meronen jatkaa.

Lisäksi Viite esittää puoluekokousaloitteena, että puolueessa valmistellaan laajalla työryhmällä muutosesitys puheenjohtajan rotaatiokauden pidentämiseksi. Muutosesitys tulisi tällöin käsittelyyn vuoden 2018 puoluekokouksessa.

“Rotaatio on tärkeä osa Vihreiden periaatteita. Olemme liike, jossa valtaa halutaan jakaa keskittämisen sijaan. Rotaatiokauden paras mahdollinen pituus on kuitenkin asia, jota on tarpeen tarkastella kriittisesti, esimerkiksi koska Vihreät ovat tulevaisuudessa potentiaalinen pääministeripuolue.” toteaa Viitteen varapuheenjohtaja Johanna Kohvakka.

Viite esittää valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi Timo Perälää. Perälä työskentelee sisäministeriön hallinnonalalla ylitarkastajana ja hänellä on puheenjohtajistokokemusta monijäsenisissä toimielimistä, mm. julkisoikeudellisista yhteisöistä, säätiöstä, yhdistyksistä ja valtioneuvoston asettamasta parlamentaarisesta komiteasta. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana Perälä olisi osaltaan varmistamassa sitä, että puolueen ohjelmatyö perustuu tukevasti tutkittuun tietoon.

Puoluehallitukseen jatkokaudelle esitetään Viitteen puheenjohtajaa Teemu Merosta. Meronen on ammatiltaan palvelupäällikkö ja konsultti IT-alalla. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat erityisesti talous-, energia- ja ilmastopolitiikka. Puoluehallituksessa Merosen tavoitteena on jatkaa työtä Vihreiden jäsenistön osaamisen paremmaksi hyödyntämiseksi.

Kevätokouksessa valittiin myös Viitteen ehdokkaat puoluevaltuuskuntaan sekä 15 puoluekokousedustajaa ja heidän varajäsenensä.

***

Puoluekokousaloite: https://docs.google.com/document/d/1dZ4NUr855QeU5lf1HGNLzObnTsotBWIb2YkCiY7eg8E/edit

Periaateohjelma: http://viite.org/esittely/periaateohjelma-2/

Kannanotto: Suojellaanko saastuttajaa vai hengitysilmaa ja uutta teknologiaa?

Vihreä Lanka on kirjoittanut vetoomuksesta, johon Viite osallistui. Tässä koko teksti. Prosessi on edennyt sen verran rivakasti, että asiasta on jo ehtinyt tulla välipäätös: päästörajoja ei tulla löysentämään ympäristöministerin vetoomuksesta huolimatta. Tilannetta täytyy kuitenkin jatkossakin tarkkailla.

Suojellaanko saastuttajaa vai hengitysilmaa ja uutta teknologiaa?

Suomen hallitus on liittämässä Suomea erikoiseen joukkoon. Ympäristöministerimme on vaivihkaa yhdessä Puolan, Tshekin, Kreikan ja Iso-Britannian ministerien kanssa allekirjoittanut vetoomuksen, jolla halutaan hidastaa hengitysilman puhdistumista ja polttolaitosten, kuten voimalaitosten pienhiukkaspäästöjen vähentämistä EU:ssa.

Mitä hallitus oikein haluaa? Juhlapuheissa halutaan edistää suomalaista ympäristöteknologiaa. Kun pitäisi tehdä jotain konkreettista juhlapuheiden lisäksi, laitetaan jarrut päälle.

Muodollisesti vetoomuksessa vaaditaan lisäselvityksiä ennen uusia päästörajoja. Todellisuudessa kyse on vain jarrutuksesta. Ilmansaasteita rajoittavat EU-lait viittaavat BAT-periaatteeseen eli parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Paras viittaa todellisiin olemassaoleviin laitoksiin. Hyvät laitokset voivat siis jatkaa toimintaansa. Ongelmia tulee vain huonoille laitoksille, eivätkä lisäselvitykset tätä muuksi muuta.

Voimalaitosten savupiipuista ilmaan tulevat pienhiukkaset haittaavat ihmisten terveyttä ja kulkeutuvat kauas. Juuri tästä syystä tarvitaan EU:n yhteistä lainsäädäntöä. Puolassa ja Tshekissä on paljon vanhanaikaisia laitoksia, ja uudet raja-arvot tuottavat ongelmia. Ei olekaan yllättävää, että ne haluavat jarruttaa uusia saasterajoja. Sen sijaan on ällistyttävää, että mukana on myös Suomi — maa joka haluaa profiloitua ympäristöteknologian osaajana.

Suurin syy lienee hallituksen halu jatkaa turpeen polttoa piittaamatta sen terveyshaitoista. Turpeen hiukkas- ja rikkipäästöt ovat jopa pahemmat kuin kivihiilen. Turveteollisuudelle olisikin helpompaa, jos vanha saastuttaminen saisi jatkua.

Ilman pilaaminen yhden teollisuudenalan edun vuoksi on kuitenkin nykypäivänä kestämätön ajatus. Suomen uskottavuus puhtaan teknologian mallimaanakin joutuu lähinnä naurunalaiseksi, mikäli vaadimme ilmansaasterajojen löysentämistä omalta kohdaltamme.

Oikea ratkaisu on kehittää teknologiaamme ja infrastruktuuriamme, jotta nousisimme sille hyvälle tasolle jolla väitämme olevamme.  Pahiten saastuttavia voimalaitoksia tarvitaan ennen muuta sähkön huippukulutuksen kattamiseen. Parempi ratkaisu olisi kehittää sähkön kysyntäjoustoa, eli älykkäitä ratkaisuja joilla osa sähkönkulutuksesta siirretään tapahtumaan muulloin kuin huippukulutuksen hetkinä. Näiden kysyntäjoustojen edistäminen on Suomessa vasta lapsenkengissään.

Turve pitää asettaa samalla viivalle kuin muutkin energialähteet, niin verotuksen kuin päästörajojenkin suhteen.

Hallitukselta tarvitaan nyt selvitys siitä, miksi Suomi on lähtenyt tällaiseen vetoomukseen mukaan. Onko otettu huomioon, miten tuhoisa tämä vetoomus voi olla maineellemme ympäristöteknologian eli cleantechin osaajana? Millaisia hyöty-kustannusanalyysejä on tehty, ja onko niissä otettu huomioon terveysvaikutukset?

Satu Hassi, kansanedustaja, Vihreät

Jakke Mäkelä, varapuheenjohtaja, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry

Antti van Wonterghem, Vihreiden ilmasto- ja energiapoliittisen työryhmän puheenjohtaja