University funding model discriminates against Open Access publishing.

The Ministry of Education distributes money among universities, and universities distribute it along to departments partially based on the number and quality of the publications they produce. The quality of publications measured with a Publication Forum (or JUFO) level (http://www.julkaisufoorumi.fi/en). The JUFO level is a journal-level classification based on the assessment of an expert panel. It takes values from 0 to 3, but only levels above zero are considered scholarly journals.

I asked for and received the JUFO publication database to see if the JUFO classification causes incentives to not publish in Open Access journals. JUFO is not formally used to assess the works of individual researchers, but in practice it has substantial steering power on where people decide to publish, since publications in channels with higher JUFO levels earn one’s department more money. In fact, one of the stated objectives of the Publication Forum is ”to encourage Finnish scholars and researchers to publish their research outcomes in high-level domestic and foreign forums” (http://www.julkaisufoorumi.fi/en/publication-forum).

For each publication channel the database contains information on the JUFO level and whether it is indexed in the Directory of Open Access Journals (DOAJ), among other things. The database also contains different classifications to scholarly fields of which I used the ministry’s own classification. I only included English language journals and those journals classified as scientific (as opposed to for example professional journals, these contain also journals from the humanities).

I calculated the percentage of OA-journals within a scientific field and by JUFO level (see picture). What I found out was that while most fields have OA journals acknowledged as ”scientific” (85%), the opposite is true for JUFO levels higher than one (30%). What is quite troubling is that 15 % of scholarly fields seem not to have even one Open Access English-language journal classified as JUFO level 2 or 3.

The take home message then is, that the current way of assessing the quality of publications creates a strong incentive to NOT publish in Open Access journals, which is against the stated objectives of increased openness of both the Ministry of Education and the universities (see for example http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75211/okm20.pdf and https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparisto/avoin-tiede [in Finnish]).

My recommendation is to stop using journal-level metrics to assess the quality of publications.

Konsta Happonen

EU-parlamentaarikkojen tunnettava vastuunsa ilmastonmuutoksessa

EU-parlamentti äänestää keskiviikkona LULUCF-ehdotuksesta, jota vastaan Suomen metsäteollisuus on yrittänyt lobata. Tieteen ja Teknologian Vihreät – Viite ry toivoo, että kaikki EU-parlamentaarikot tuntevat vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja äänestävät ehdotuksen puolesta.

On selvää, että ehdotus tulee estämään kaikkein villeimmät suunnitelmat siitä, miten paljon biomassan energiakäyttöä Suomessa lisättäisiin. Niin pitää ollakin. Jos suunnitelma ei ole kestävä, sen tulee kariutua. Toisin kuin on peloteltu, LULUCF-esitys ei kuitenkaan tuhoa Suomen biotaloutta. Suomen metsiä voidaan käyttää kestävästi, mutta vain rajallinen määrä.

Lobbauksen sijaan Suomen tuleekin nyt keskittyä siihen, miten tästä rajallisesta hakkuumäärästä saadaan irti maksimaalinen hyöty. Suunnitellut matalan jalostusasteen bulkkituotannon hankkeet tulee torjua. Sen sijaan tulee pyrkiä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja joissa puusta jalostetaan arvokkaampia tuotteita, mielellään sellaisia jotka tulevat pitkäaikaiseen käyttöön. Tämä on sekä ilmastolle että taloudelle voitto. Tällaiset ratkaisut ovat myös myytävissä muihin maihin, sillä metsän kestävä käyttö on trendi joka tulee joka tapauksessa lisääntymään kansainvälisesti.

Viite ry ehdottaakin, että biotalouden korkeamman jalostusasteen ratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen suunnattaisiin nopeasti tutkimus- ja tuotekehitysrahoja. Suomella on kaikki mahdollisuudet kestävään biotalouteen, mikäli niin vain haluamme.

Tieteen ja teknologian vihreät — Viite ry
Jakke Mäkelä, varapuheenjohtaja
Jakke.Makela@vihreat.fi

Vihreiden GMO-keskustelupaperi julkaistu

Viite käynnisti viime keväänä puoluekokousaloitteellaan prosessin, jonka seurauksena puolueen sisällä on laadittu keskustelupaperi geenimuuntelusta.

Keskustelupaperi ei ole Vihreiden virallinen linja, mutta sen tekemiseen osallistunut monipuolisesti eri tahoja Vihreiden sisältä, eli edustajat Viittestä, Maaseutu- ja erävihreistä ja puolueen ympäristötyöryhmästä.

Keskustelupaperi löytyy täältä ja puolueen sivuilta.

Paperi on syytä lukea yhtenä kokonaisuutena, koska se pyrkii ottamaan huomioon asian monipuolisuuden. Konsensus saavutettiin ennen muuta siitä, että yksittäisen teknologian sijaan on tarkasteltava koko tuotantoketjua. Jos tuotantoketju kokonaisuutena on kestävä, ei ole merkitystä millä tekniikalla jalostaminen on tapahtunut.  

Tähän mennessä GMO-teknologiaa ei ole käytetty erityisen kestävästi, vaan se on johtanut monokulttuureihin ja jossain tapauksissa jopa kasvimyrkkyjen laajempaan käyttöön. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla jatkossa. GMO-tekniikoita tuleekin käyttää juuri kestävää ruokatuotantoa edistämään.

Kestävä käyttö kuitenkin edellyttää, että GMO-teknologioita tutkitaan mahdollisimman avoimesti. Siksi tarvitaan enemmän GMO-tutkimusta yliopistoissa, eikä vain yritysten toimesta.

Tuotantoketjusta lähtevä tarkastelu johti ryhmän ehdottamaan myös nykyistä avoimempaa lähestymistä ruokamerkintöihin. GMO-merkintöjen sijaan tai lisäksi kuluttajien tulee saada riippumatonta tietoa ruokansa ravintosisällöstä, terveysvaikutuksista ja ennen muuta tuotantomenetelmien todellisista biodiversiteetti- ja ilmastovaikutuksista.

Mielestäni keskustelupaperin prosessi oli erittäin hyödyllinen ja opettavainen. Rakentavan keskustelun kautta päästiin parempaan yhteisymmärrykseen monimutkaisesta aiheesta. Kiitos siis muiden viiteläisten lisäksi erityisesti Maaseutu- ja erävihreille sekä ympäristötyöryhmälle.

Toivon, että yhteisten keskustelupapereiden kirjoittamista käytetään jatkossakin aiheista, joissa on puolueen sisällä kirjavia näkemyksiä.

Teemu Meronen
Viitteen puheenjohtaja