Miltei vihrein keksintö

Maatalous on hirviö. Käytämme siihen tilastosta riippuen 10-30 prosenttia planeetan maapinta-alasta, ja tämä osuus on vielä painottunut alueille, joissa luonnontilaisena olisi suuri biodiversiteetti. Maatalous tuhoaa metsiä, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöittää vesistöjä. Maatalous on myös elinehto. Ennusteiden mukaan maapallon väestönkasvu päättyy vasta noin kymmenen miljardin kohdalla. Siksi pienilläkin muutoksilla maataloudessa on erittäin suuret humanitaariset ja ekologiset vaikutukset. Mikään yksittäinen menetelmä ei ratkaise näitä ongelmia, vaan meidän tulee käyttää kaikki käytettävissä olevat keinot.

Tässä valossa Vihreiden kielteinen kanta geenimuunneltujen organismien (GMO, gemo) käyttöön on epäviisasta, ja lisäksi puolueen arvojen vastaista. Kyseessä on sentään miltei historian vihrein keksintö. Gemojen laajamittaisella käytöllä voitaisiin jo nykyisillä menetelmillä kasvattaa peltomaan tuottavuutta ainakin kymmenen prosenttia samalla, kun torjunta-aineiden käyttö pienenee ja ruoan ravitsevuus lisääntyy. Vapautuva pinta-ala, joka vastaa  paria prosenttia planeetan maapinta-alasta, voitaisiin käyttää lisäruoan, biopolttoaineiden tai biomuovien tuotantoon. Väestönkasvun päättyessä jossain vaiheessa kuluvaa vuosisataa avautuu myös mahdollisuus peltojen metsittämiseen.

Ongelma gemokeskustelussa on, että gemojen vastustajien kymmenien eri väittämien kumoamiseen menee aina paljon enemmän aikaa tai palstamillimetrejä kuin mitä on koskaan käytettävissä. Monissa kohdissa asian ymmärtäminen vaatisi vuosien yliopisto-opinnot. Vasta-argumentit voidaan kuitenkin jakaa viiteen laajaan kategoriaan:

1. Tutkimustiedon väärinkäyttö
Gemojen vastustajien kirjoituksissa viitataan säännönmukaisesti tieteellisiin julkaisuihin väärin. Kymmeniä vuosia jatkuneesta intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että geeninsiirtotekniikalla olisi haittavaikutuksia. Väärä viittaaminen on erityisen vaarallista siksi, että useimmilta ihmisiltä puuttuu sekä pääsy tieteellisiin artikkeleihin, että kyky
tulkita niitä.

2. Epärelevantit argumentit
Nämä ovat gemokeskustelussa käsittämättömän yleisiä. Ehkä eniten käytetty tähän kategoriaan kuuluva argumentti on ns. Monsanto-kortti, eli vetoaminen siihen, että suuryritykset käyttävät gemokasveja epäeettisillä tavoilla. Tällähän ei tietenkään ole mitään tekemistä kasvinjalostuksen kanssa, vaan on puhtaasti lainsäädäntöön tai sen valvontaan liittyvä ongelma.

3. ”Parempiakin tapoja on” -argumentit
Näillä argumenteilla pyritään osoittamaan, että gemojen hyötyvaikutukset voidaan saada aikaan muilla menetelmillä. Näiden argumenttien esittämät vaihtoehtoiset menetelmät ovat yleensä kaikki toteuttamisen arvoisia ajatuksia, mutta niiden lisäksi kannattaisi vielä käyttää gemoja. Esimerkiksi maatalouden ympäristökuormaa voidaan pienentää luomuviljelyllä, mutta vaikutus olisi vielä suurempi, jos käytössä olisi luomuviljely gemolajikkeilla.

4. Tuntemattoman pelko
Tässä vedotaan siihen, että gemoilla voi olla arvaamattomia haittavaikutuksia. Tällä argumentilla ei ole mitään tekemistä geenitekniikan kanssa, sillä arvaamattomien haittavaikutusten mahdollisuus on kaiken inhimmillisen toiminnan yleinen ominaisuus.
Tarkoituksena ei liene paluu kivikaudelle?

5. Ällötystekijä
Gemojen ällöttävyyteen vedotaan usein silloin, kun ei enää muuta keksitä. Varmasti jonkun mielestä myös rotujen väliset avioliitot, homot ja feminismi ovat ällöttäviä. Samaan kategoriaan kuuluu myös argumentti siitä, että kuluttajat eivät halua gemotuotteita. Jos ihmisille pitäisi syöttää vain sellaisia ruokia, joita he oikeasti haluavat syödä, eläisi suurin osa väestöstä pitsoilla, hampurilaisilla ja jäätelöllä. Ratkaisu on valistus, ei kielto.

Gemokasvit ovat vihreä unelma: Teknologia, joka parantaa ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia ilman, että sitä varten pitää polttaa öljyä, kaataa metsiä tai kaivaa mineraaleja. Tuskin on olemassa mitään muuta teknologiaa, jolla voidaan saada kaikki herkut ilmaiseksi.

Miksi sitten kysymyksessä on miltei vihrein keksintö, eikä yksinkertaisesti vihrein keksintö? Siksi, että demokratia on vielä vihreämpää.

Tino Warinowski
1. varapuheenjohtaja, Viite

14 thoughts on “Miltei vihrein keksintö

  • 3.10.2010 at 22:45
    Permalink

    Aivan loistava kirjoitus Tino! Onnittelut. Tällaista olen kaivannut kun olen yrittänyt mielessäni hakea vastalauseita ja argumentteja GMOn vastaisten juttujen peittoamiseksi.

    Humanistikin ymmärtää noi. : )

  • 3.10.2010 at 22:59
    Permalink

    Mihin perustat väitteesi ettei gm- tuotteilla olisi haittavaikutuksia kun niiden allergiavaikutukset tunnustetaan myös suomalaisessa sairaanhoidossa?

  • 4.10.2010 at 07:36
    Permalink

    Upeaa että vihreä liike, tai ainakin viite, tai ainakin joku valveutunut yksilö tuo esille että tutkimus ja tiede, eli geneettisesti muunnetut kasvit, ei ole välttämättä ongelma , vaan voi tuottaa ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Erityisesti tässä tapauksessa, missä perinteisen maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat ovat MASSIIVISET. Meillä maatalous on suurin vesistöjen pilaaja, muuallakin (ja meilläkin) suurin ympäristön kemikalisoitumisen aiheuttaja. Kuvitelkaapa mitä tekevät suuressa mitassa käytetyt torjunta-aineet kaikille maaperän pieneliöille, samoin kuin ihmisille jotka niitä levittävät, käsittelevät satoa, jne.

    Sopivasti (GMO-teknologian avulla) jalostettujen kasvilajikkeiden avulla voidaan kemiallisesta kasvisuojelusta päästä eroon, tai sitä ainakin voidaan tehostaa. Ravinteiden hyväksikäyttöä voidaan tehostaa. Voidaan kehittää kasvien kuivan ja kylmän kestävyyttä. Voidaan tuottaa biotuotteita (esim. luonnossa hajoavia muoveja) korvaamaan synteettisiä petrokemian tuotteita!!!! Voidaan korvata tehtaissa tepahtuvaa kemian teollisuutta suoraan kasviperäisillä tuotteilla. Mahdollisuudet olisivat (lähes) rajattomat — ellei (vihreän liikeen piiristä nouseva) vastustus ja uuden asian pelko pysäyttäisi koko tätä tuotekehitteluyä…. ON se ollut tosi tyhmää – toivottavasti tulee edes uuteen harkintaan…

    Ja muuten, luulettekos että nuo nykyisin viljeltävät lajitkkeet ovat jotenkin luonnonmukaisesti jalostettuja……

    Siis vielä, hienoa, että viite edes keskustelee tästä asiasta. tää on yksi niitä juttuja jotka ovat vierauttaneet monia ihmisiä pois vihreiden politiikasta.

    terv. Kirsi Lehto

  • 4.10.2010 at 11:14
    Permalink

    ”Mihin perustat väitteesi ettei gm- tuotteilla olisi haittavaikutuksia kun niiden allergiavaikutukset tunnustetaan myös suomalaisessa sairaanhoidossa?”

    Mulla on myös kaveri, joka on allerginen kiiville ja pähkinöille. Ihan siis suoraan luonnosta otettuihin, ei millekään gm-versioille.

  • 4.10.2010 at 11:51
    Permalink

    Ei ole olemassa tutkimusta, jonka mukaan gemot aiheuttaisivat sen enempää tai vähempää allergioita kuin muutkaan uudet viljelyskasvilajikkeet. Ei ole myöskään mitään tunnettua periaatetta, mekanismia, tai lainalaisuutta, jonka mukaan tällainen vaikutus olisi mahdollinen. Tietenkin uusi on aina uutta, mutta tästä syystä gemot testataankin huolellisesti etukäteen. Muita viljelyskasvilajikkeita ei testata millään tavalla, vaikka ne tunnetusti voivat aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia allergisia reaktioita. Tästä syystä gemot ovat turvallisempia kuin perinteisesti jalostetut kasvit.

  • 4.10.2010 at 12:45
    Permalink

    Gm- tekniikalla pystytään tuottamaan risteytyksiä jotka eivät luonnossa onnistu. Risteyttämistä on käytetty iät ja ajat kasvinjalostuksessa. Sinäänsä kyse ei ole kokonaan uudesta asiasta. Gemojen ongelmana on se, että gm-maissi voi sisältää samoja proteiineja kuin esim. selleri ja täten aiheuttaa hengenvaarallisia reaktioita niille ihmisille, jotka ovat allergisia sellerille mutta eivät maissille. Samoja ongelmia on myös gm-soijalla sekä joillain muilla gm-kasveilla joihin on keinotekoisesti lisätty tunnettuja allergeeneja. Gemoja luotaessa siirretään paljon yleisten allergeenien (selleri, pähkinä, joissain tapauksissa soija) geenejä toisiin kasveihin. Kun gm-tuotteita ei aina merkitä tällä aiheutetaan vakavaa terveysvaaraa osalle väestöä. Aihe koskettaa senverran omakohtaisesti että perheessä on gm-maissille allerginen lapsi joka ei ole kuitenkaan maissiallergikko. Gm-maissi on mm. lähes kaiken maailmassa käytetyn maissitärkkelyksen pohjana ja koska kyseessä on lisäaines, sitä ei tarvitse merkitä ja sitä saa käyttää aikalailla surutta tiivisteenä.

    Oudoksun väitettäsi että ei olisi olemassa tutkimusta gemojen allergiavaikutuksista. Mulle ainakin allergiasairaalalla on lääkäri puhunut useasta. Mutta varmaankin olet tämän sitten selvittänyt kun väität näin.

  • Pingback: Tweets that mention Viite » Arkisto » Miltei vihrein keksintö -- Topsy.com

  • 4.10.2010 at 20:40
    Permalink

    GM-tekniikalla ei tuoteta lainkaan risteytyksiä. Muulla jalostuksella tuotetaan risteytyksiä, jotka olisivat luonnossa mahdottomia. Esimerkkejä näistä ovat esimerkiksi gerbera, pensasmustikka ja mansikka.

    En pystynyt löytämään todisteitä sellerin tai pähkinöiden geenien siirtämisestä mihinkään. Soijasta en ole aivan varma. Olisiko viitteitä? Sitäpaitsi, sellerissä lienee 30 000 – 40 000 geeniä. Se, että ihminen on allerginen juuri sen siirretyn geenin tuotteelle on jokseenkin olematon, ja voidaan testauksella eliminoida.

    Gemot eivät ole allergeenien lähde, vaan loistava keino vähentää kasvien allergeenisuutta. Meillä on jo gemokissoja, jotka eivät aiheuta ihmiselle allergiaa. Minusta tuo on paljon hienompi sovellus kuin pimeässä hohtavat akvaariokalat, jotka ovat myös arkipäivää.

    Muutenkin gemoeläimet ovat kiinnostava avaus tulevaisuudelle. Jenkkilässä ensimmäiset gemopossut ovat juuri hyväksymisprosessissa. Nämä possut käyttävät fosforia tehokkaammin kuin esi-isänsä. Tällöin rehuun voidaan lisätä vähemmän fosforia, mikä säästää sekä ympäristöä että rahaa.

  • 5.10.2010 at 06:46
    Permalink

    Takertuakseni loppukaneettiin… 😉

    Pfft, gemo on kevyesti vihreämpää kuin demokratia.

    Miksikö? Siksi, että demokratia on enemmistön valtaa, ja useimmissa tapauksissa (kuten tämä kirjoituksesi osoittaa) enemmistö ei ole valistunutta ja tekee tyhmiä valintoja. Valistuneidenvalta, teknokratia tai skientokratia, olisi kevyesti vihreämpää kuin tyhmienvalta, demokratia.

    Mutta ei tasa-arvoisempaa, ja tästä syystä demokratia taitaa olla suosittua nykyään. Tasa-arvo ajaa vihreyden edelle.

    vain puoliksi kieli poskessa,
    Samy

  • 5.10.2010 at 17:49
    Permalink

    Hyvä kirjoitus melko vaikeasta ja monien mielestä epäilyttävästä aiheesta. Kirjoitin aiheesta omaan blogiini ja laiton saman tekstin myös Uusi Suomi Puheenvuoroon. http://timok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48115-gmo-omg-vihreiden-viite-ottaa-kantaa

    GMO ja luomu ei oikein siedä toisiaan koska luomutuote menettää luomuutensa jos GMO-geenit kulkeutuvat luomupellolle. Kannattaisiko luomukriteerejä höllentää?
    Entä geenien patentointi? Se on mielestäni oikeasti epämiellyttävä mahdollisuus. Yllättävän vähän kirjoituksesi on herättänyt huomiota. Vain muutama kommentti. Hyvä teksti joka tapauksessa.
    Kun nyt vain viriäis sitä kiihkotonta ja rakentavaa keskustelua.

  • 6.10.2010 at 13:38
    Permalink

    Onko perusteita väitteelle, että demokratia on vihrein keksintö, tai edes ylipäätänsä vihreä ilmiö?

    Minusta demokratia vaikuttaa takaavan mm. sen, että käytännössä kaikki öljy tullaan polttamaan ilmakehään jne. (Olettaen ettei tule yllättävän mullistavia korvaavia keksintöjä — joiden syntyminen puolestaan olisi demokratiasta riippumaton ilmiö.)

    Ympäristöongelmat ovat ylipäätänsä syntyneet demokratian laajahkon käyttöönoton jälkeen, ja enimmiltä osin nimenomaan niissä maissa jotka demokraattisia ovat. Mihin muuhun kuin sanahelinä-populismiin siis perustuu väite demokratian vihertävästä vaikutuksesta?

    (En tällä viestillä vastusta demokratiaa.)

  • 7.10.2010 at 12:01
    Permalink

    Demokratiakeskustelu sopinee paremmin muille foorumeille.

    Luomun ja gemojen yhteiselon vaikeus perustuu sille virheelliselle olettamukselle, että gemojen sekoittuminen luomuun olisi jotenkin perustavalla tavalla erilaista kuin kaikki muu maataloudessa jatkuvasti tapahtuva sekoittuminen. Kyllähän luomun joukossa on pakostakin aina mukana naapuripellolta tullutta ei-luomua.

  • 20.10.2010 at 15:34
    Permalink

    Merkittävämpi asia on saada ruokatottumukset muuttumaan. Jos rahaa ja aikaa mitä laitetaan geenitekniikan kehittämiseen käytettäisiin vegaaniruokavalion edistämiseen vaikutukset olisivat suurempi ja nopeampia. Esim. miten kalliiksi tulisi ja monta vuotta kestäisi kehittää 10 kertaa ekotehokkaampi soija? Käytännöllinen ratkaisu olisi käyttää soija ihmisravinnoksi. Kustannus 0€ ja vaikutukset heti. Geeniteknologia ravinnontuotannossa vaikuttaa viherpipertelyltä verrattuna vegaaniruokavalioon.
    Ja koska lihan tai maidon käyttämiselle ei ole tieteellisiä perusteita sopisi vegaaniruokavalion edistäminen hyvin Viitteelle.

  • 21.10.2010 at 08:38
    Permalink

    Villen kommentti kuuluu kategoriaan 3, eli loistavat ajatukset, joiden lisäksi kannattaisi vielä käyttää gemoja. On täysin totta, että tällä hetkellä lihan kulutuksen vähentäminen on tehokkain tapa maatalouden ympäristökuorman pienentämiseen, mutta tämä ei millään lailla poista sitä tosiseikkaa, että kasvissyönnin lisäksi kannattaisi myös käyttää gemolajikkeita.

Comments are closed.