Suomi tarvitsee aikuisia ilmastopolitiikkaan

Puhe puoluevaltuuskunnassa 23.9.2017

Elämme kovia aikoja. Median mukaan koko Suomi keräsi juuri voimansa “talvisodan hengessä”, ja runttasi EU-parlamentissa läpi niinsanotun lulucf-kompromissin metsien käytössä. Käytännössä Suomi aikoo hakata surutta metsiämme, eli kriittisiä hiilinieluja. Itsekäs etumme oli tärkeämpi kuin yhteinen globaali vastuumme.

Suomen uskottavuus ilmastoasioissa kärsi kirvelevän tappion. Tutkijoiden viestihän on yksikäsitteinen. Massiivisilla lisähakkuilla emme pysty täyttämään niitä ilmastovelvoitteita joihin olemme sitoutuneet.

Käytännössä joudumme sitten vähentämään päästöjä muulla tapaa, esimerksi liikenteestä ja asumisesta. Tosin juuri viime viikolla saimme tästä taakanjakomekanismista hallituksen selonteon. Selonteosta ei ole paljon tiedotettu, ehkä jo siksikin että selonteon omilla alkusivuilla todetaan, että selonteossa esitetyt keinot eivät tule riittämään. Sellainen selonteko.

Suomi joutuukin nyt ilmastoasioissa kärvistelemään ja häpeämään siihen asti, että hallitus vaihtuu.

Vihreiden on lähdettävä siitä, että seuraavassa hallituksessa me toimimme toisin. Näyttää siltä, että jää meidän vastuullemme olla aikuisia ja valvoa, että Suomessa tehdään täysipäistä ilmastopolitiikkaa kaikessa: energiassa, metsätaloudessa, maataloudessa, liikenteessä, asumisessa, ruoka-asioissa. Se vastuu täytyy ottaa äärimmäisen vakavasti.

Jakke Mäkelä

Viitteen varapuheenjohtaja

 

Seuraako jatkoa ensimmäiselle ilmastosodalle?

Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 23.9.2017

Keväällä 2016 amerikkalaisessa tiedelehdessä (PNAS) julkaistun tutkimuksen mukaan hedelmällisen puolikuun aluetta vaivasi ennätyksellinen kuivuus 2006-10. Puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni Syyriassa maaseudulta kaupunkeihin, joissa köyhyys ja tyytymättömyys hallintoon lopulta purkautuivat protesteiksi ja yhteenotoiksi.

Nykyinen ihmisvirta Välimeren yli saattaa olla esimakua tulevasta. Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa on 500 milj. ihmistä aivan Euroopan porteilla. Viime kesänä alueella koettusta sietämättömästä kuumuudesta tulee uusi normaali.

Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen ei ole mikään maaginen turvaraja, vaan jo nykyinenkin lämpeneminen muovaa olosuhteita epäsuotuisaksi eri alueilla. Luku on arvioitu hillinnän ja sopeutumisen kannalta mahdolliseksi vielä saavuttaa.

Aikaa venkoilulle ei ole paljon, koska lämpötila verrattuna luotettavan ja kattavan tilastoinnin alkuun saavutti yli asteen rajan. Tarvitaan vähähiilistä taloutta nopeasti. Se voi edellyttää myös ydinvoimankin hyväksymistä. Tarvittavan keinovalikoiman suhteen olemme viisaampia keväällä, kun uusi kansainvälisen ilmastopaneelin raportti valmistuu.

Suomen vesittämä metsädirektiivi on vaikutuksiltaan edesvastuutonta politiikkaa, joka voi tehdä ilmastopolitiikkaan Indonesian kokoisen aukon. Persujenkin olisi syytä luopua eurovaaleissa viljellyistä ajatuksista ja ottaa ilmastotiede vakavasti.

Valitettavasti myös digitalisaatioon ja uusiutuviin liittyy vähemmän puhuttu likaisempi puoli, josta Tuija Luhta puhui hyvin. Yhdyn hänen vaatimuksiin kaivannaisstrategiasta.
Niiden tarvitsevat kaivannaiset voivat pilata elinympäristöjä ja ruokkia konflikteja, kuten kolumbiitti-tantaliitti Kongossa. Tarvitsemme ilmastopolitiikan rinnalle parempaa valvontaa konfliktimineraalien suhteen ja Green mining- periaatteiden läpivientiä. Puolueella olisi syytä olla kaivannaisstrategia.

Antti van Wonterghem

Viitteen jäsen

Tutkittua tietoa talouspolitiikkaan

Puhe puoluevaltuuskunnassa 23.9.2017

Keskiviikon budjettikeskustelun perusteella tämän maan poliitikkojen talousosaamisessa on parantamisen varaa. Vihreät on selvästi ympäristön ja koulutuksen lisäksi johtava talouspuolue.

Taas kerran on tilausta tutkittuun tietoon perustuvalle politiikalle, joten annan tässä muutamia vinkkejä muille puolueille talouden asiantuntijoilta.

Ensinnäkin, ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan kannustinloukkujen purkaminen on ollut lähes kaikkien hallitusten tavoitteena 90-luvulta lähtien ja kaikki ovat siinä epäonnistuneet.

Kärkkäinen jatkaa, että verojen keventäminen on kallis tapa poistaa kannustinloukkuja.

Päivähoitomaksujen laskeminen on Kärkkäisen mukaan paljon kustannustehokkaampi ratkaisu. Olisiko aika laatia tiekartta ilmaiseen varhaiskasvatukseen?

Toisekseen, suosittelen kuuntelemaan verojärjestelmän erikoisasiantuntijaa tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpea.

Hänen mukaansa veroja on parasta kerätä laajasti ja sieltä missä verojen välttely on vaikeaa.

Kotakorpi kannustaakin arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseen.

Tätä Vihreät nuoret ovat esittäneet viime vuonna ja puheenjohtaja Touko Aalto pohti asiaa viimeksi torstaina.

Myös kiinteistövero on erinomainen verokohde, varsinkin jos muuta verotusta samalla lasketaan.

Kolmanneksi, vaalien lähestyessä lähes kaikki puolueet mainostavat olevansa ympäristön puolella.

Puheet eivät kuitenkaan riitä, teot ratkaisevat.

On aivan perusasia ympäristötaloustieteessä, että haitallinen toiminta vähenee, kun saastuttamiselle asetetaan hinta.

Tämä ei kuitenkaan hallituspuolueille kelpaa, vaan he haluavat säilyttää mittavat kannustimet, tuet ja verohelpotukset saastuttavalle toiminnalle.

Vetoan poliittisiin päättäjiin: nojatkaa päätöksissänne tutkittuun tietoon myös talouspolitiikan osalta, kiitos.

Teemu Meronen
Viitteen puheenjohtaja